Kiertokapulalla on viisi jätteidenkäsittelyaluetta. Ne sijaitsevat Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Nurmijärvellä (1.1.2019 alkaen) ja Valkeakoskella. Moderni jätteidenkäsittelyalue ei enää ole kaatopaikka. Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla vastaanotetaan ja käsitellään monenlaisia jätteitä, ja koko prosessi hyödyntämiseen tai loppusijoitukseen saakka hoidetaan uusinta osaamista hyväksikäyttäen.

Kiertokapulan vastaanottamien jätteiden hyötykäyttöaste on noin 99 %, eli suurin osa jätteestä jatkaa matkaansa hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana. Keskeisten sijaintien ansiosta jätteidenkäsittelyalueille on helppo saapua eri suunnilta.

Ympäristöntarkkailuohjelmat ohjaavat toimintaa

Jätteidenkäsittelyalueiden yhtenä päätavoitteena on, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Ympäristöluvat määrittävät tarkkaan Kiertokapulan toiminnan raamit. Näiltä sivuilta löydät vuoden 2018 ympäristöraportoinnin tietoja.

Jätteidenkäsittelyalueiden rakentamisen, hoidon ja valvonnan vaatimuksia ohjataan ympäristö- ja jätelainsäädännön avulla. Tavoitteena on mm. pinta- ja pohjaveden, maaperän sekä ilman pilaantumisen ehkäiseminen. Kaikilla Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla on omat, ympäristölupiin perustuvat ympäristöntarkkailuohjelmansa, joissa määritellään tarkasti, mitä kaikkea ja kuinka usein ympäristöstä mitataan ja seurataan. Ohjelmien lisäksi ympäristömittauksia tehdään aina tarpeen mukaan. Seurantatulosten raportointi on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset sekä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaiset.

Kattavaa ympäristön tilan seurantaa

Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueista vain Hämeenlinnan Karanojalle loppusijoitettiin jätteitä vuonna 2018. Jätteidenkäsittelyalueilla tehdään paljon hyötyjätteiden jatkokäsittelyä, kuten puu- ja risujätteiden haketusta sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden murskausta. Näiden toimintojen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan melu- ja pölymittauksilla. Mittauksilla seurataan myös jätetäyttöjen painumia, kompostointiprosessin toimivuutta, lievästi pilaantuneiden maa-ainesten laatua sekä kompostoitavien öljyisten maiden laatua. Ympäristöntarkkailuun tarvittavaa taustatietoa saadaan reaaliajassa neljän oman sääaseman välityksellä.

Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla tehdään kaatopaikkakaasuun ja -vesiin liittyviä säännöllisiä mittauksia. Käytössä on sekä jatkuvatoimisia mittareita että kannettavia kenttämittareita. Kaasumittauksia tehdään kaasuasemilla keräyslinjakohtaisesti.

Oheisessa loppusijoitusalueen poikkileikkauskuvassa on havainnollistettu loppusijoitusalueen rakennekerrokset sekä vesi- ja kaasunäytteiden ottopaikat.

  1. Kallio
  2. Perusmaa
  3. Mineraalinen tiivistekerros, savi k ≤ 6.7 * 10-10 m/s, 500 mm
  4. Keinotekoinen eriste, muovikalvo HDPE, 2 mm
  5. Salaojaputket
  6. Kuivatuskerros ja salaojitus, hiekka/sora k ≥ 10-3 m/s, 500 mm
  7. Routasuojaus, 1000 mm
  8. Tiivistetty jäte, 40 m
  9. Esipeittokerros, 200 mm
  10. Kaasunkeräyskerros, 300 mm ja keräysputket
  11. Tiivistyskerros; bentoniittimatto k = 1x10-9 m/s, 6-30 mm
  12. Kuivatuskerros ja salaojitus, hiekka/sora k ≥ 10-3 m/s, 500 mm
  13. Kaasunkeräysjärjestelmä
  14. Tukikerros, 700 mm
  15. Kasvukerros, 300 mm Pintakerros 1000 mm
  16. Pohjaveden havaintoputki
  17. Pintaveden tarkkailupiste

Vasemmalla olevasta valikosta pääset tutustumaan jätteidenkäsittelyalueiden pinta- ja pohjavesien, jätevesien, kaatopaikkakaasujen ja muiden ympäristövaikutusten seurantaan ja tuloksiin.